Jan'tai
| Jan'tai | |
|---|---|
| кит. 烟台 | |
 | |
| 37°23′59″ с. ш. 121°15′59″ в. д.GЯO | |
| Valdkund | |
| Istorii da geografii | |
| Pind |
|
| Aigvö | UTC+8:00[d] |
| Eläjad | |
| Eläjad |
|
| Lugud | |
| Telefonan kod | 0535 |
| Počtan indeksad | 264000 |
| Avtomašinoiden nomeroiden kod | 鲁F |
|
|
|
| Официальный сайт | |
 |
|
 Mediafailad RUWIKI-tedoiš | |
Jan'tai (kit.: 烟台, pin'jin': Yāntái «savupostad») om Kitain lidn, lidnümbrik da port Pakuižen meren randal Šan'dun-agjan päivnouzmas.
Istorii
Amuižen aigan lidnan tahond oli elänzoittud päivnouzmaine ji-rahvahal. Enččel lidnan nimi oli Čifu (kit.: 芝罘, vai Čžifu) lähižen mägen mödhe. Nügüdläine nimi om anttud toižen lähižen mägen mödhe, miččen nimi libui 14. voz'sadaspäi. Vspäi 1862 Jan'tai oli ühteks avaitud verazmaižile meriportoišpäi. Vl 1876 Čifun konvencii oli allekirjutadud lidnas Kitain i Suren Britanijan keskes (üks' «kožundaktoišpäi tazooiktusita»). Vl 1934 Jan'tai-lidn oli alištadud agjan tobmudele oikti. Vl 1983 Jan'tain lidnümbrik om sätud, kätihe enččen Jan'tai-lidnan territorijad lidnümbrikon Čžifu-rajonaks.
Jan'tai šingotase sömtegimištol, mašinansauvomižel, šuukkanghiden tehmižel, himižel sarakol, metallurgižel kombinatal, laivankohendusel, bumagfabrikal i kalanpüdandan bazaks.
Geografijan andmused
Lidn sijadase Šan'dunan pol'saren pohjoižel randal, Bohai-sal'menno. Röunatab Veihainke päivnouzmas i Cindaonke suvipäivlaskmas. Matkad Dalän'-lidnhasai om 123 km pohjoižhe ehtatimel sal'men kal't.
Jan'tain lidnümbrik jagase nelläks lidnrajonaks i seičemeks lidnaks, mugažo üks' municipalitet i üks' šingotesen zon mülüdas sihe.
Vn 2010 Kitain rahvahanlugemižen mödhe lidnümbrikon eläjiden lugu oli 6 968 202 ristitud, sidä kesken nellän lidnrajonan — 2,2 mln ristituid.
Irdkosketused
- Lidnan tobmuden sait (yantai.gov.cn). (kit.) (jap.) (kor.)
| Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |