Alkogoližed jomad
Alkogoližed jomad vai spirtjomad oma nozoluded, kudambad elätas etilspirt (se-žo etanol, alkogol') mülükundas. Om äi toižendoid, tehtas niid kävundal tobjimalaz.
Ottas kävutamižhe alkogoližid jomid vaumičemha kokteilid i sömän slokostindan aigan, ližatas blödihe: marinadad, ragu, fruktdesert, kan'fetad.
Mainitadas «alkogoližed tegesed (spirttegesed)»-tärtust käskusištos i tavarantedos.
Om regionaližid pirdoid alkogolin kävutandas: väghižed jomad Pohjoižmaiš, vin (jomad sintoizm lugedas üläkävutandad hüväks, no islam kel'dab spirtjomid täuzin.
Alkogoližiden jomiden kaikenaigaine ülämär om äjiden läžundoiden sü, ristitkundan problemoiden purde. Etilspirt om psihoaktivine substancii i kucub depressijoid, voib veda fizižennoks rippundannoks.
Alkogoližihe jomihe sidodud vepsän muštatišed
- Humalahne kuti nat'.
- Kut ei sättugoi länged sigale, muga ei sättu vin akale.
- Pahad päd vinal ed ladi.
Homaičendad
Alkogoližed jomad |
|
---|---|
Üläalkogoližed (66—96 %) | Absent • Pervač • Štro |
Väghižed (31—65 %) | Akvavit • Arak • Arman'jak • Avamori • Bal'zam • Bitter • Borovičk • Brendi • Buh • Bumbo • Čač • Divin • Džin • Fernet • Grapp • Kal'vados • Kašas • Kiršvasser • Klekovač • Krambambul' • Krupnik • Likör • Maotai • Maraskin • Meskal' • Metaksa • Nastoik • Oruho • Palink • Pisko • Raki • Rakii • Rom • Samagon • Sambuk • Slivovic • Stark • Šnaps • Zubrovk • Ženever • Uzo • Viski • Vodk |
Keskalkogoližed (9—30 %) | Glintvein • Glög • Grog • Heres • Kampari • Krüšon • Likör • Mezi • Mistel' • Nalivk • Pačaran • Portvein • Punš • Recin • Sake • Sangrii • Sodžu • Sötü • Tuak • Vermut • Vin |
Välläd (1,5—8 %) | Alkopop • Berezovic • Boz • Brag • Čaisen' • Čič • Kumis • Medovuh • Perri • Pul'ke • Sbiten' • Sidr • Tesguino • Toddi |
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |