Vakuum
Vakuum (avaruz (fizine vakuum). Tehnikas i sättutoitud fizikas vakuum om mülütai alapainudenke, vähemba znamasižikš, mi atmosferine painuz (tehnine vakuum).
Vakuum om ližakaz äjiden processiden täht, kävutase erazvuiččiš ladimiš. Ezmäižen kerdan ottihe kävutamižhe vakuumad massižikš kalindlampoiš stöklaspäi. Vakuum om todesine problem eläbiden organizmiden kosmoslendusiden aigan.
Pordhad
Järgeližikš[1] jagadas vakuumad diapazonikš sen sandan vai märičemižen tehnologijan mödhe:
| Painuz (a.p. mm) | Painuz (Pa) | ISO 3529-1:2019[2] | |
|---|---|---|---|
| Atmosferine painuz | 760 | 1,013×10+5 | |
| Madal vakuum | 760 .. 25 | 1×10+5 .. 3,3×10+3 | Olii painuz Man pindal (31 kPa — 110 kPa) .. 100 Pa |
| Keskmäine vakuum | 25 .. 1×10−3 | 3,3×10+3 .. 1,3×10−1 | <100 Pa .. 0,1 Pa |
| Korged vakuum | 1×10−3 .. 1×10−9 | 1,3×10−1 .. 1,3×10−7 | <0.1 Pa .. 1×10−6 Pa |
| Üläkorged vakuum | 1×10−9 .. 1×10−12 | 1,3×10−7 .. 1,3×10−10 | <1×10−6 Pa .. 1×10−9 Pa |
| Ekstremaline vakuum | <1×10−12 | <1,3×10−10 | 1×10−9 Pa da sen vähemba |
| Kosmine avaruz | 1×10−6 .. <3×10−17 | 1,3×10−4 .. <1,3×10−15 | |
| Absolütine vakuum | 0 | 0 |
Valatoituz eläbid
Alištunuded vakuuman valatoitusele ristitud i živatad kadotadas tündet severziš-se sekundiš i koldas gipoksijaspäi severziš-se minutoiš. Živatoiden kodviden mödhe, olemine vakuumas hätkemb mi pol'tošt minutad om surmaline, reanimacii om ližatoi. Se pord om vähemb penembiden živatoiden täht. Lopused pidadas vakuumad hätkemba äjan sen arvoimiženke, miše hengaiduz ei ole muretud.
Homaičendad
- ↑ Glossary / AVS Reference Guide. — American Vacuum Society aip.org-saital. (angl.)
- ↑ Rahvahidenkeskeižen ISO 3529-1:2019 «Vacuum technology»-standartan jagandan ramuded.
|
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |