Sur' depressii
Sur' depressii (ekonomine krizis.
Istorii
Depressijan terav faz oli vozil 1929−1933. Zavodihe AÜV:oiš Nju Jorkan biržan krahaspäi, leviganzi Evropan maihe AÜV:oiden torguindprotekcionizman märiden da jäl'ghižiden vastmäriden kal't.
Krizis kosketi ezikät nenid valdkundoid: AÜV (kaikiš suremb), Kanad, Sur' Britanii, Saksanma, Francii. Kuvastui tegimištoližihe lidnoihe, sauvond lopihe ani täuzin. Söndtavaroiden arvod poleniba 30−40% kacmata produktoiden valamižen maha i näl'gnikoiden kogoihe.
Krizisan süd
Mail'man ekonomižen krizisan süd:
- Keinsan teorii: sil aigal defläcii (arvoiden alenduz) vei uden sauvondan tühjitusennoks, kreditoiden pördmatomudehe i bankrotnendha.
- Marksizm: kapitalizman ülätehmižen järgenduseline krizis, süvä muite.
- Maržinaline tarbhaičend akcijoiden ostmižes: voib ostta akcijoid maksarvon kümnendeses, no broker voib tarbhaita maksta velg kaks'kümnes nelläs časus vai sada bumag tagaz. Bankad ühtniba akcijoiden möndha mugažo, i niiden pol' tuli bankrotnendale.
- Ezmäine mail'man soda tuli lophu, mugažo pakitoitused-ki, rahaazjišton üläpanmine tegimištho.
Jäl'gused
Suren depressijan jäl'gused:
- AÜV:oiden bankoiden Federaline rezervsistem konfiskui kuldan varoid rahvahaspäi, järedad rahvahidenkeskeižed bankirad osttiba korporacijoid polenarvol;
- Ližakaz elonmaht — valdkundaline rahapanmine infrastrukturan objektoihe krizisan aigan, rahansijadusiden garantijan sistem, kundaližradoiden sistem, Arvokahiden bumagoiden laudkund i investicižbankoiden erigoitmine kommertižišpäi, minimaline pauk, valdkundmaksan rahasal'hes ližaduz;
- Produkcijan pästand poleni i sabusti 20. voz'sadan augotišen surut, keskklass putui gollüdehe, radotomuz ližadui 4..5 kerdha;
- Sündutandmär poleni teravas. Ristitišt mokučenus alasömižespäi;
- Radikaližiden partijoiden (kommunizm, fašizm) polenpidajiden lugu ližadui lujas, ned ottiba tobmut i veiba Surennoks sodannoks.
Homaičendad
Sur' depressii Vikiaitas |