Raudaig

Raudasine pacaz läz Delid, Indii, om tehtud 4.-5. voz'sadal meiden erad.

Raudaig om era arheologijas, ristitun istorijanedeližes aigas da aigaližes ristitkundas klassoidenke. Vajehti Päivlaskmaižes Azijas da Keskaigal Evropas. Aig harakterizuiše kaugedraudad Kitaiš da tehtihe astjoid.

Tärtuz

Koumen eran el'genduz (antikaigan völ, oz., mainitase Rimalaižen imperijan Tit Lukrecii Kar-filosofan töiš.

Raudaigan tärtuz mainitase ezmäižen kerdan danijalaižen Kristian Jurgensen Tomsen-arheologan tedotöiš 19. voz'sadan keskes. Termin kävutase znamoičemha erad amuižiden valdkundoiden irdpolel tobjimalaz.

Pordod

Kaik era oli vaiše 18. voz'sadad, edeližiš aigoišpäi erineden. Jagadas koumeks pordoks: aigaline raudaig (13. ...5. voz'sadad e.m.e.), keskraudaig (500. voz' EME — 250. voz' meiden erad), möhäine raudaig (250.−500. voded m.e.).

Mahtusiden šingotez

Eziauguižešti ottihe kävutamižhe meteoritoiden raudad kul'tkaluiden täht, se oli harv. Kävutihe raudkivendod flüsaks bronzan samižes. Mahtuz leviganzi sulata raudkivendod, kovitada da lehiruida raudad, sil-žo aigal sättujad bronzan samižhe löudmižsijad tulihe lophu.

Raudasižed da tön tehmižmahtust. Mahtusiden šingotez ümbriradamha raudad oli venu varvariden sodamatkad Evropadme.

Nügüd'-ki raud om kaikiš znamasižemb metall sauvondas.

Homaičendad