Hokusai

Hokusai
japon.: 葛飾北斎
Hokusai. Avtoportret
Sündundpäiv	31. redukud 1760(1760-10-31)
Sündundsija:	Honjo[d], Katsushika district[d] или Edo[d], Japonii
Kolendpäiv:	10. semendkud 1849(1849-05-10)[…] (88 лет)
Kolendsija:	Asakusa[d], Taitō[d], Tokio, Japonii или Edo[d], Japonii
Valdkund	Japonii
Professijad:	maalikunstnik, xylographer, illustraator, ukiyo-e artist, kunstnik, graafik, graafik, disainer, arhitekt joonestaja, kujutav kunstnik, joonistaja
Супруга	неизвестно da неизвестно
Lapsed	Katsushika Ōi[d] da Katsushika Tatsujo[d]
Allekirjutuz
Mediafailad RUWIKI-tedoiš

Fail:Hokusai22 tama-river.jpg

Hokusai. Tamajogi Musaši-agjas («Fudžimägen 28 nägud»-serijaspäi)

Kacušika Hokusai (japon.: 葛飾 北斎; sünd. läz 31. reduku 1760, Edo — kol. 10. semendku 1849, sigä-žo) oli japonine pirdai da gravirui, ukijo-e-stilin ezitai. Hän oli kaikiš tutabambišpäi Evropas gravirui-japonijalaine. Hokusai radoi verhiden nimiden al kaiken, enamba mi koumekümne psevdonimad, kävutadas niid pirdajan elon periodizacijan täht (Tecudzo, Sünro i m.e.).

Hokusail pit'k sädamiželo oli, no hän tegi parahimid töid ičeze kuz'kümnevoččen jubilejan jäl'ghe. Sädi 12 kuviden kogodust (japon.: 北斎漫画 Hokusai manga «Hokusain kuvad») elon aigan, sen ližaks koume kogodust oma pästtud gravirujan surman jäl'ghe. Vl 1834 läksi Hokusain kaikiš tutab tö — grafine «Fudžimägen 100 nägud»-serii (Fugaku sandžurokkei).

Pirdai om valatoitnu lujas 19. voz'sadan čomamahtod Evropas, ozutesikš, ar nuvon vai jügendštilin sädajid.

Biografii

Hokusain laps'aigan nimi oli Tokitarō (時太郎). Hän oli sündnu käziradajan kanzha i zavodi pirtta kuz'voččen. Abuti čomitada kirjoid kuvil. Gravüran žanr kändihe modakahaks Japonijas, i pirdai oli otnus sihe tetpas.

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.