Džafn (lidn)

Džafn
tamil.: யாழ்ப்பாணம் singal.: යාපනය
9°39′53″ с. ш. 80°01′00″ в. д.
Valdkund	Šrilank
Istorii da geografii
Tegemižen päiv	1621
Pind	20,2
Высота	5 ± 1
Aigvö	UTC+05:30[d]
Eläjad
Eläjad	88 138 чел. (2012)
Официальный сайт
Mediafailad RUWIKI-tedoiš

Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.

Džafn (tamil.: யாழ்ப்பாணம், vepsän kirjamil Jāḻppāṇam, singal.: යාපනය, vepsän kirjamil Jāpanaja) om lidn Šrilankan pohjoižes. Se om Pohjoižen agjan administrativine keskuz.

Istorii

Amuine Kadiramalai-eländpunkt (nüg. Kandarodai) mainitase saren «Mahavams»-aigkirjas (5. voz'sada EME — 4. voz'sada m.e.). Oli tamilan kunigahusiden pälidnaks, sen jändused oma löutud 10 kilometras Džafnaspäi. Nallur (nüg. 3 km suvhe Džafnan keskusespäi) oli Džafnan kunigahusen (1215–1624) pälidnaks.

Nügüdläine eländpunkt om kirjutadud 15. voz'sadan aigkirjas Jalpaanajanpaddinam-nimitusenke, möhemba Jalpanapattinam. Evropižed torgovanad otiba kävutamižhe sen kalanpüdandan portad, i žilo šingotaškanzi. Vhesai 1981 Azijan järed kirjišt oli Džafnas, polttihe sidä, se azj toižiden keskes vei verevannoks rahvahanikoiden sodannoks valdkundan pohjoižes (1983−2009), lidn oli muretud sen aigan.

Geografijan andmused

Lidn sijadase Šrilank-saren pohjoižes, Džafnan pol'sarel, Džafnan lagunan randal, 5 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad ekonomižhe Kolombo-pälidnhasai om 396 km suvhe, lidnad ühtenzoitasoiš avtotel, raudten, lendimportan i meriehtatimen reisil.

Klimat om tropižen savannan kaks'sezonine. Kun keskmäine lämuz om +25..+29 C° vodes läbi. Paneb sadegid 1303 mm vodes, vihmsezon oleskeleb redukus-tal'vkus (900 mm sezonas).

Eläjad

Vl 2007 eläjiden lugu oli 83 563 ristitud (12. sija). Edel rahvahanikoiden sodad Džafn oli saren nellänz' lidn eläjiden lugun mödhe (118 224 rist. vl 1981). Tamilad oma enambuses lidnas sodan jäl'ghe, heiden viž kudendest oma induizman uskojad.

Irdkosketused

• Municipalitetan oficialine sait (jaffna.mc.gov.lk). (tamil.) (singal.)  (angl.)