Aristotel'
| Aristotel' | |
| Luvr-muzejas | |
| Sündundpäiv | |
|---|---|
| Sündundsija: | |
| Kolendpäiv: | |
| Kolendsija: | |
| Professijad: | |
| Tat | |
| Супруга | |
| Lapsed | |
| diskussii • redaktiruida | |
Aristotel' (Stagir-lidn, Frakii — kol. 322 e.m.e., Halkis, Evbejan sarel) oli Peripatetižen školan alusen. Aristotel' oli klassižen periodan naturalist da amuižaigan lujas valatoitai dialektikantedomez'. Hän oli mugažo formaližen logikan alusenpanijan. Aristotel' om sänu tärtuzapparatan, kudambad nügüd'-ki kävutadas filosofijas da tedostiliš.
Aristotel' oli ezmäine, ken om sänu sociologii, ontologijha oma lujas valatoitnuded ristitunmeletamišt. Hänen metafizine openduz om šingotanu sholastižen metodan abul.
Homaičendad
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Aristotle
- ↑ 2,0 2,1 Краткая литературная энциклопедия (рус.) — М.: Советская энциклопедия, 1962.
- ↑ 3,0 3,1 Berry A. A Short History of Astronomy (брит. англ.) — London: John Murray, 1898.
- ↑ 4,0 4,1 4,2 4,3 4,4 Aristotle
- ↑ 5,0 5,1 Arithmetizations of Syllogistic à la Leibniz (англ.) — 2012.
- ↑ 6,0 6,1 OUTLINES OF GREEK AND ROMAN MEDICINE (англ.)
Edesine lugemine
Originaližed tekstad
Standartine (Berlinan) pästand (archive.org):
- Vol. I (1831)
- Vol. II (1831)
- Vol. III (1831). Latinankel'žed tekstad.
- Vol. IV (1836). Sholijad Aristotel'he.
- Vol. V (1870). Fragmentad. Ližad sholijoihe. Ozutez.
|
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |