Aristotel'
| Aristotel' | |
|---|---|
| amuižgrek.: Ἀριστοτέλης[1] | |
 Aristotel'. Antižen bronzskul'pturan kopii Luvr-muzejas | |
| Sündundpäiv | 384 до н. э.[2][3][…] |
| Sündundsija: | |
| Kolendpäiv: | 322 до н. э.[2][3][…] |
| Kolendsija: | |
| Professijad: | filosof |
| Tat | Nikomachos (Aristotelese isa)[d][4] |
| Супруга | Pythias[d][4] |
| Lapsed | Nicomachus[d][4] da Pythias[d] |
 Mediafailad RUWIKI-tedoiš | |
Aristotel' (amuižgrek.: Ἀριστοτέλης; sünd. vl 384 edel m.e., Stagir-lidn, Frakii — kol. 322 e.m.e., Halkis, Evbejan sarel) oli amuižgrekalaine filosof, Platonan openik. Vodespäi 343 edel m. e. — Makedonijalaižen Aleksandran kazvatai da opetai. Vl 335 EME hän pani Likejan Peripatetižen školan alusen. Aristotel' oli klassižen periodan naturalist da amuižaigan lujas valatoitai dialektikantedomez'. Hän oli mugažo formaližen logikan alusenpanijan. Aristotel' om sänu tärtuzapparatan, kudambad nügüd'-ki kävutadas filosofijas da tedostiliš.
Aristotel' oli ezmäine, ken om sänu filosofijan kaikenpol'žen sisteman. Sihe sistemha mülüdas kaik ristitun šingotesen sferad — sociologii, filosofii, politik, logik, fizik. Aristotelin kaceged ontologijha oma lujas valatoitnuded ristitunmeletamišt. Hänen metafizine openduz om šingotanu Akvinalaižen Homoin sholastižen metodan abul.
Homaičendad
- ↑ 1 2 Aristotle
- ↑ 1 2 Краткая литературная энциклопедия (рус.) — М.: Советская энциклопедия, 1962.
- ↑ 1 2 Berry A. A Short History of Astronomy (брит. англ.) — London: John Murray, 1898.
- ↑ 1 2 3 Aristotle
- ↑ Arithmetizations of Syllogistic à la Leibniz (англ.) — 2012.
- ↑ OUTLINES OF GREEK AND ROMAN MEDICINE (англ.)
Edesine lugemine
Originaližed tekstad
Standartine (Berlinan) pästand (archive.org):
- Vol. I (1831)
- Vol. II (1831)
- Vol. III (1831). Latinankel'žed tekstad.
- Vol. IV (1836). Sholijad Aristotel'he.
- Vol. V (1870). Fragmentad. Ližad sholijoihe. Ozutez.
| Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |