Marumenc

Marumenc
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta) Klass: Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida) Kund: Saviheinänikoižed (Boraginales) Sugukund: Saviheinižed (Boraginaceae) Heim: Marumenc
Latinankel'ne nimi
Anchúsa L. (1753)
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 31714 NCBI 89629

Marumenc (heinäsižiden kazmusiden heim Saviheinižed-sugukundaspäi. Mülütab 35..37 erikod, niiden keskes oma üks'voččed, kaks'voččed i äivoččed.

Leviganduz

Heimon erikod kazdas Evropadme, Päivlaskmaižes Azijas, Afrikan pohjoižes i suves. Oma introduciruidud AÜV:oiden territorijha (Pohjoižamerik).

Ümbrikirjutand

Lehtesed oma kaidad pit'kačud, lancetanvuiččed vai sen kaidamba, kauktad käzimujegil.

Tophikahad vai löustkikahad änikused oma ümbärtud lehtesil. Änikon muju voib olda sinivauvaz, sinine vai pakuine. Viž äniklehtest änikos. Plodud oma pähkmuded, ned oma koverad munanvuiččed rupiškoikahad paksumba.

Kävutand

Marumenc ištutase dekorativižeks kazmuseks padosaduiš i kall'saduiš (al'pinarijoiš). Mezjäižed navettäs heimon kazmusiden änikoid. Erasiden lipkaižiden gaved'madod ottas marumencan jurid sömäks.

Tervakaz anhusin-mujutim (vai rusked alkanet) mülüb Anchusa-heimon kazmusiden jurihe, mujutim om kel'tud Evropas E103-sömližaduz, segoitamatoi vedes.

Valitud erikod

• Anchusa aegyptica — Egiptine marumenc
• Anchusa azurea — Azur'ne marumenc vai Italine marumenc
• Anchusa cretica — Kritalaine marumenc
• Anchusa gmelinii — Gmelinan marumenc
• Anchusa officinalis — Löcunsil'm, heimon tipine erik
• Anchusa puechii. Ispanijan endemik.
• Anchusa thessala — Fessaline marumenc