Kohtaiduzjur'

Kohtaiduzjur'
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta) Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones) Kund: Rozänikoižed (Rosales) Sugukund: Rozanvuiččed (Rosaceae) Heim: Lapkoižed (Potentilla) Erik: Kohtaiduzjur'
Latinankel'ne nimi
Potentílla erécta (Raeusch., 1797
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 504577 NCBI 57940

Kohtaiduzjur' (äivozne heinäsine kazmuz. Mülütadas Rozanvuiččed-sugukundha.

Leviganduz

Erik kazvab Evropas i Azijan päivlaskmaižes palas. Voib löuta nepsoil nituil i omaluižil, pilitišen sijil i mecanröunoil.

Ümbrikirjutand

Jurišt om cilindranvuitte, pukaz i lühüd, läz lapakoiged, erazvuiččenke sanktusenke, koverikaz vai oiged. Kazmuz om 15..50 sm kortte. Seikh om püštoiged, sarakoičese üläpalas. Tilgun forman koumepalaižed lehtesed čereduišoiš, išttas seikhel. Lehtesed läz jured kazdas pit'kil varzil, ned oma koume- vai vižpalaižed.

Üks'jäižed änikod oma 1,5..2,5 sm diametral, kazdas seikhen lopus vai kaimlospäi hoikil i pit'kähkoil varzil. Nell' äniklehtest om kohtaiduzjuren änikos, heimon toižiden erikoiden erineden. Änikoičeb semendkus-sügüz'kus. Munanvuiččed siledad (vai ruipiškoikahad vähän) plodud-äipähkmed oma muzaolivan mujun, küpsnedas elokus-sügüz'kus. Jur'sistem šingotase vitkos.

Kävutand

Kävutadas jurištod eriližmaguteseks (kalakonservad, likörad), dubindsubstancijaks, zelläks, rusttan i mustan mujuiden purtkeks.