Kiviradnikan päiv

Рувики-späi
Kiviradnikan päiv
Tip

Professionaline praznik

Om tehtud

2016

Praznuitas

 Venäma

Päiv

kaikuččen voden elokun jäl'gmäižel pühäpäiväl

This box: lugeda  diskussii  redaktiruida

Kiviradnikan päiv (Šaht'oran päiväl Karjalas Venämal kaikuččen voden elokun jäl'gmäižel pühäpäiväl.

Istorii

Karjalan pämez' Aleksandr Hudilainen allekirjuti zakonan Kiviradnikan päivän tegemižes Karjalas. Necen zakonan mödhe uz' professionaline praznik Kiviradnikan päiv linneb praznuitas elokun jäl'gmäižel pühäpäiväl.

Aigemba necen zakonan vahvištamižes änestiba Karjalan parlamentan deputatad. Tehta mugoižen praznikan kiviradnikoiden täht tariči Karjalan kiviradnikoiden associacii. Uz' professionaline praznik Šaht'oran päiväl Venämal.

Kiven saskelmine Karjalas om perspektivine ekonomikan erišt, mitte pigai kehitoitase. Sil om sur' znamoičend regionan ühthižes tegeližuden satuses - 38 procentad. Karjalas radab 87 predprijatijad, miččed saba da vestaba kived[2].

Om tetpas, miše Karjalas om lujas äi kived, mittušt kävutadas kaikel Venämal. Kivespäi tehtas ščeben', brusčatka, muštpachad, pertiden irdseinäd, päčud kül'betiš. Hahkad kal’l’kived kävutaba sildoiden da pertiden sauvondas, mustpachiden tegemizes.

Kiven saskelmine Kaleiges

Kalagen ma om tetab ičeze kivel – gabbro-diabazal. Kal’l’, mitte äi voz’sadoid oli tetab Ropejan eläjile, XIX voz’sadan augotišes äkkid kuti eläbzui. Kaks’ ristitud Jegorov i Šmidt Petroskoišpäi tuliba Kalagehe i pätiba kävutada hahkad kal’l’on kived sildoiden da pertiden sauvotuses, muštpachiden tegemižes. Hö taričiba külän eläjile radod – sada kived, mitte om heiden rindal. Ved’ sil aigal äjad vepsläižed mehed jätiba ičeze külid, miše ajada surihe lidnoihe ecmaha radod. A radod-se ei pidänd ecta-ki – se oli nenan tüves.

Vepsläižil mastaril ei olend eriližid radkaluid, miše sada kived. Hö radoiba jügedoiš radoloiš, oliba varun valdas. Hö vestiba kived hubin seižujiden puiden räusthiden al. Kezapäivin, konz seižui tün’ sä, vaumiž kivi vedetihe heboil pričalale, a jäl’ges laivoil – toižihe sijoihe. Mäniba voded. Kivivaumištand kazvoi.

Nügüd’ kaik om vajehtanus: mi-se parembaha polhe, mi-se – hubembaha. Karjeroiden radolod parembzuiba. Vanhoiden radkaluiden sijaha tuli nügüd’aigaline tehnik: erazvuiččid mašinoid, stankoid... Pämehed holduba siš, miše heiden radnikad radaižiba hüviš oloiš.

Vodel 2024 Kaleig-küläs radab seičeme karjerad.

Praznikaližed azjtegod Kaleiges

Kaikuččen voden elokun lopus karjeroiden radnikoiden i kaiken kaleig-külän eläjiden täht tehtas ”Kiviradnikan päiv”. Necil päiväl radnikoid kittäs heiden jügedas rados, sures panendas kivitegeližuden kehitoitandaha[3].

Vodel 2024 Kiviradnikoiden päiv vepsläižes Kaleig-posadas praznuitas 24. elokud Kalarand-etnoparkas da linneb omistadud 100 sada-voccele jubilejale sis aigaspäi, konz Kaleiges oli tehtud Änižen rudoupravlenii.

Sur’znamasine data, miččespäi zavodiše istorii, mäneb vodehe 1939. Sikš praznik zavodiše muštvastusel kiviradnikoiden kaumistol. Sid’ tehtas praznikaline koncert, jäugmäčun vänd da konkurs professionaližiden mastriden keskes.

Kiviradnikoiden päiv om znamasine praznik Kaleigen vepslaiziden täht. ühtes sijas keradasoiš kiviradnikad, külän eläjad da adivod, ved’ om tetpas, miše Kaleig posad om üksjäine sija Venämal, kus sadas gabbro-diabaz kivi. Sen saskelmine zavodihe sada vot tagaze. Vepslaižiden keskes oma kogonaižed dinastijad, kudambad radaba karjeroiš, cehoiš, saba da vestaba kived.

Kiviradnikan päiv om huvä sü, miše kittä[4] radnikoid jügedas rados, sures panendas kivitegeližuden kehitoitandaha[5].

Homaičendad

Tarkendused