Kägennin'

Kägennin' / Hinhein
JOP:an bizirkal läz Komin Tazovaldkund, Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta) Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones) Kund: Mal'vänikoižed (Malvales) Sugukund: Timelejižed (Thymelaeaceae) Heim: Kägennin' (heim) (Daphne) Erik: Kägennin'
Latinankel'ne nimi
Dáphne mezéreum L.
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 27126 NCBI 66680

Kägennin' vai Hinhein (Timelejižed-sugukundaspäi. Sen rusttad plodud nimitasoiš kägenmarjoikš i paižemarjoikš.

Leviganduz

Kazvab Evropan venon vönen mecoidme alamecas, evropižes arktižes regionas, Sibiriš päivlaskmaižemb Baikalad, Iranan pohjoižes. Areal poleneb.

Ümbrikirjutand

Penzaz om pol'tošt metrhasai kortte, alabarbad oma lehtesita. Kaik jurišt sijadase ani pindan päl.

Änikoičeb edel lehtesid, aigemba mi kaiked toižed penzhad, sulakus — semendkun augotišes. Änikod oma ruzad vai vauktad (var. album), medenkandajad. Plodud kazdas barbal, eile änikust, oleldas küpsad heinkun lopus i elokus.

Kazmusen kaik palad oma morijad, pidadas mezerein-mutagenad (C₃₈H₃₈O₁₀) da toižid toksinoid. Kosketuz kucub egzemad edelvaumhil ristituil. Avar otand südäimehe kucub šok i vedab surmannoks.

Kävutand

Kaks' dekorativišt formad:

• Daphne mezereum f. variegata kirjavidenke lehtesidenke;
• Daphne mezereum f. autumnalls änikoičeb möhäližel sügüzel (kül'mku-tal'vku), änikod oma lilaižed.

Galerei

• 

  Vezad änikoidenke

• 

  Änikod

• 

  Lehtesed

• 

  Veza ploduidenke